keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Kyvyttömyys säästää, sijoittaa & vaurastua on suurimmalla osalla oma vika



Kuvahaun tulos haulle säästäminen


Sain jälleen hieraista silmiäni, kun luin iltasanomien uutisen Hurja laskelma: lapsesta voi tehdä miljonäärin sijoittamalla lapsilisät – ”Vaurastuminen mahdollista aivan kaikille” kommentteja. En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa! Nämä iltapäivälehtien sijoittamiseen liittyvien uutisten kommentit ovat kyllä aina kultaa ja niistä saa mukavasti huumoria päivään.

Oma tilanteeni on lähes sama kuin uutisen esimerkissä, joten on melkeinpä velvollisuuteni kirjoittaa tästä asiasta. Vanhempani aloittivat säästämään minulle Nordean (korkeakuluiseen) rahastoon ollessani noin 6-vuotias. Sijoitussumma oli noin 85€/kk, eli hieman lapsilisää vähemmän. 12 vuodessa tästä pienestä sijoitussummasta kertyi kiitettävä, noin 25k€ potti ja veljelleni samanlainen. Yleisen mielipiteen mukaan vanhempani ovat nyt varmasti erittäin suurituloisia pörssiyritysten johtajia tai lääkäreitä. Näin ei kuitenkaan ole. Molemmat vanhempani ovat noin keskituloisia (toinen opettaja ja toinen vaihtaa mattoja ja työvaatteita eri firmoille). Myöskään isovanhemmistani ketään ei ole ollut suurituloinen, (kukaan heistä ei ole edes korkeasti koulutettu, vaan kaikki ovat elämänsä tehneet ns. paskaduunia (rautatieasemalla, ompelijana yms.)), joten sukunikaan ei mikään Herlinin suku ole.

Miten on mahdollista, että keskituloiset vanhempani ovat saaneet kasaan noinkin suuren summan?


Vastaus on yksinkertainen. Säästäväisyydellä ja pitkäjänteisyydellä. Vanhempani ovat suhteellisen säästäväisiä (eivät kyllä yhtä pihejä kuin minä :D). Esimerkiksi lapsena suurin osa vaatteistani oli kirpputorilta. Mielestäni on erittäin järkevää lompakkoaan ja ympäristöä ajatellen hyödyntää kirpputoreja lasten (miksei aikuisenkin) vaatteita ostettaessa. Lasten vaatteiden täytyy vain olla mukavia ja käytännöllisiä, ulkonäkö niissä on sivuseikka. Harrastuksistakaan en ole jäänyt paitsi, vaan olen harrastanut mm. jalkapalloa ja uintia. Harrastukset ovat kyllä kalliita, mutta mielestäni siinä ei ole mitään väärää, ettei kaikilla ole varaa harrastaa ratsastusta tai viulunsoittoa. En koe, että olisin jäänyt yhtään mistään paitsi, vaikka vanhempani ovat käyttäneet rahaa viisaasti, eivätkä tuhlailleet turhia. Pikemminkin näiden pienten säästöjen ansiosta sain mukavan pesämunan ja hyvän taloudellisen turvan. Varmasti jokainen vanhempi haluaisi antaa lapselleen saman, joten suosittelen säästämään vähän kaikessa ja sijoittaa säästetyt rahat. Pienistä puroista muodostuu lopulta suuri joki.

Monelle nykyajan ihmiselle sanat säästäväisyys ja pitkäjänteisyys ovat kirosanoja. Voidaan ensin tuhlata älyttömiä summia mm. lasten uusiin vaatteisiin, tupakkaan ja ulkona syömiseen ja tämän jälkeen ulista, ettei raha riitä mihinkään. Lähipiiristäni löytyy myös tällaisia ihmisiä ja suoraan sanottuna tuollainen itseaiheutettu rahan riittämättömyys on suorastaan huvittavaa. Usein tähän liittyy myös se, ettei viitsitä miettiä omia tekemisiään ja omaa ylikulutustaan, vaan AINA syy löytyy muista. Suoraan sanottuna tuollainen muiden syyttäminen omasta paskasta itseaiheutetusta tilanteesta pistää kyllä v*tuttamaan.

Ylen uutisen mukaan Nordean kyselyyn vastanneista hyvätuloisista (tienaavat yli 80 000€ vuodessa) 60 prosenttia sanoi, etteivät sijoita rahanpuutteen takia. Oma mielipiteeni on se, että jos riittää rahaa ostaa yksikin tupakka-aski/alkoholijuoma/ylikallis tuote (merkkivaate/käydä kahviloissa/uusi auto yms.), on täyttä paskanjauhamista, että rahaa ei riitä sijoittamiseen. Sijoittaa voi vaikka 15 eurolla kuukaudessa Nordnetin superrahastoihin, joten jos jättää esimerkiksi pari tupakka-askia/kaljaa ostamatta tai pari kertaa käymättä kahvilla (ja nämä kerran KUUSSA), on jo mahdollista aloittaa sijoittaminen. Varmasti olisi mahdollista 95%:lla suomalaisista säästää ainakin tuo 15€/kk, useimmalla varmasti satoja euroja kuussa. Mikä sitten estää säästämisen ja sijoittamisen? Suurimmat syyt ovat varmaankin viitsimättömyys ja tietämättömyys ja niistä moni maksaakin kovan hinnan.

Jokaiselle, joka ei keskinkertaisista, saati suurista tuloista huolimatta kykene sijoittamaan, suosittelen lukemaan blogia: Downshiftaus - Elämän leppoistaminen. Tämä kaveri tienasi vuonna 2017 nettona alle 18 000€ ja säästöön/sijoittamiseen jäi yli 5 500€. Ihan kunnioitettava suoritus. Itse odotan innolla, että pääsen muuttamaan omilleni, sillä sitten saan oikeasti nähdä, paljonko sitä rahaa kuluu elämiseen. Todennäköisesti kirjoittelen sitten säästämisestä ja säästövinkeistä tänne enemmänkin. Aion myös testata, kuinka vähällä rahalla kuukaudessa sitä oikeasti on mahdollista selvitä ilman sen suurempia kärsimyksiä.

Jokaiselle suosittelen aloittamaan omien menojen seuraamisen säännöllisesti mahdollisimman nopeasti, jos et sitä vielä tee. Sen ansiosta huomaa, kuinka paljon oikeasti kuluttaa täysin turhiin asioihin rahaa ja niistä on sitten helpompi säästää, mikä taas mahdollistaa sijoittaamisen. Voin varmuudella sanoa, että jokaisella meistä kuluu täysin tarpeettomiin asioihin rahaa joka kuukausi. Toisilla enemmän ja toisilla vähemmän. Jo pienillä kuukausittaisilla säästöillä on mahdollista aloitta sijoittaminen itselleen/lapselleen. Pitkäjänteisellä sijoittamisella jo pienillä summilla saa kasaan ison summan. Näin se minunkin tapauksessani tapahtui. Raha ei toki takaa onnellisuutta, mutta kun oma talous on turvattuna, on paljon vähemmän murheita. Jos tarpeeksi pitkäjänteisesti jaksaa sijoitella, ei taloudellinen riippumattomuuskaan ole mahdottomuus. Itse ainakin valitsen mieluummin säästäväisen elämäntyylin ylikuluttamisen sijaan ja ehkä vielä joku päivä olen täysin taloudellisesti riippumaton.

Ps. Aloitin kulujeni seuraamisen ja säästämisen jo 15 vuotiaana ja en ainakaan itse ole sitä ikinä kokenut mitenkään taakaksi :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti